Pilkkiminen on suosittu talvilaji tuhansien järvien maassa

20.1.2022, Kati Jukarainen

Pilkkiminen on rentoa puuhaa. Mielen virkistyksen lisäksi kotiin tuomisina on usein raaka-aineet ateriaan. Laji itsessään on edullinen, mutta vaatii vaatetukselta paljon. Ranualainen Olli Kaarlejärvi on ollut aktiivinen pilkkijä jo pikkupojasta saakka. Sinnikäs kalastaja saa saalista usein.

Pilkkiminen on jokamiehen oikeus

Pilkkiminen on hauska talviharrastus, jonka pariin pääsee helposti ja edullisesti. Alkuun tarvitaan vain pari peruspilkkivarustetta. Repertuaaria on helppo lisätä innon ja taitojen karttuessa. Pystypilkki on kätevä tapa aloittaa. Sen lisäksi tarvitaan kaira. Naskalit ovat pilkkijän turvavarustus, joka kulkee aina mukana.

Olli Kaarlejärvi on aktiivinen harrastaja, joka pilkkii ensijäiltä viimeisiin. Olli myöntää, että  joskus into vie pilkille jo liian aikaisin. Myös lopettamisen kanssa tarvitaan joskus malttia.

Arjessa helpointa on suunnata helposti saavutettaville järville: “Teen myös parin yön reissuja kotalaavulla pilkkipaikoille muutaman kaudessa. Kauden huipennus on noin viikon mittainen reissu jonnekin päin lappia syvälle erämaahan”, kertoo Olli.

Ollille tärkeintä pilkkimisessä on luonto ja rauhoittuminen. Intoa hommaan tuo uusien kalapaikkojen löytäminen.

“Pilkillä ollessani kaikki arjen murheet unohtuvat, silloin pääsee kunnolla rauhoittumaan ja lataamaan akkuja. Nautin myös upeista maisemista. Ja tietenkin onnistuessani tulee mielettömän hyvä fiilis”.

Pilkkiminen on jokamiehen oikeus. Ainoa rajoite ovat tietyt kalavedet, joissa talvikalastusta rajoitetaan.

Olli ei murehdi pikkuasioista. Pilkillekin suunnataan positiivisin mielin. Rauhallisuus ja sinnikkyys ovat valttia myös pilkkimisessä. 

“En kyllästy yrittämään edes oudoilla järvillä lymyilevien kalojen löytämistä. Kaipa se on se sinnikkyys sitten, että monesti minä ne löydänkin”, nauraa Olli.

Ja mitä olisi kalastus ilman kalatarinoita? Niitä riittää Ollillakin: “ Suunnitteilla on tällekin keväälle reissu pohjoiseen purje-evien perässä. Toivottavasti ilmat suosii ja kalat ovat syönnillä. Viime keväänä sain 57,5-senttisen harjuksen. Nyt tavoitteena olisi löytää sellainen paikka mistä voisin saada vielä sitäkin isomman jättiharjuksen”. 

Tärkeintä on kuitenkin erämaassa olo. Saalis on sitten mahtava lisä.

Olli Kaarlejärvi on innokas pilkkijä. Hän jakaa ahkerasti kokemuksiaan myös sosiaalisessa mediassa. Ollin kala- ja reissujuttuja on nähtävillä Instagramissa ja Youtubessa.

Merinovillapaita Metso on 100% merinovillaa.

Olli-kalamies

Olli suuntasi jäille ensimmäisen kerran jo pikkupoikana vanhempien mukana. Useimmiten suunnattiin Simojoen tai läheisen kotijärven jäälle. Vanhempien vanavedessä oli helppo innostua lajista. Olli on aina ollut kiinnostunut kalastuksesta sen kaikissa muodoissa. 

“Lapsena, siis ihan muutaman vuoden ikäisenä, isoveljeni oli sanonut minua Olli-kalamieheksi. Kaipa se jotakin aavisti, koska kalalla melekein aina olen ku vain mahdollista”.

Kun ikää kertyi hieman, kävi Olli ahkerasti lähijärvillä myös naapurin poikien kanssa. Reippaat pikkupojat pakkasivat pilkit reppuun ja taittoivat useiden kilometrien matkan suksilla tai kävellen: “Oltiin vasta ala-asteella ja hyvin pärjättiin. Pilkkiminen jatkui ahkerasti ammattikoulu-ikään asti.”, kertoo Olli.

Vaikka harrastuksesta oli muutaman vuoden tauko, on kipinä pilkkimiseen löytynyt uudelleen: “Työelämään pääsyn jälkeen harrastus on pikkuhiljaa palannut mukaan touhuihin, ja innostus tuntuu vain kasvavan”, hehkuttaa Olli.

Olli kehottaa aloittelijoita kysymään hyviä pilkkipaikkoja kokeneemmilta harrastajilta. “Jos ei ole keltä kysyä, niin kannattaa katsoa netistä kyseisen vesistön syvyyskarttaa. Sieltä sitten reikiä tekemään alueelle missä on paljon syvyysvaihteluita, patteja ja monttuja. Niiden ympäriltä monesti kalat löytyy”. 

Hyviä paikkoja ovat myös karikoiden lähistöt, salmet ja niiden suualueet. Olli peräänkuuluttaa kärsivällisyyden perään: “Mielessä kannattaa pitää sekin että hyväkin paikka voi vaikuttaa huonolta, jos kala ei yksinkertaisesti ole syönnillä. Kaikuluotain auttaa hirmuisesti siihen asiaan, että näkee onko siellä alla kalaa. Jos on, eikä se ota, niin tietää muuttaa uittotyyliä tai viehettä. Jos mikään ei toimi, niin reppu selkään ja aktiivista kalaa hakemaan. Palaa tuolle samalle paikalle kokeilemaan seuraavalla reissulla, josko niillä kaloilla sitten olisi nälkä”, vinkkaa Olli.

Olli tekee joka vuosi pilkkireissuja. Parhaat reissut kohdistuvat pohjoisen harjusvesille. Parasta on makoilla jäällä ja tuijotella avantoon kevät-auringon paistaessa: “Katella kun hirmuiset harjukset uiskentelee, ja nähdä, kun kala nappaa syötin”, nauraa Olli.

Pilkkimisessä hyvät varusteet ovat tärkeässä roolissa

Koska Olli pilkkii kelillä kuin kelillä, ovat oikeanlaiset vaatteet sitäkin tärkeämmät. Niiden oleellisuus korostuu erityisesti erämaareissuilla. 

“Vaatteiden tulee olla lämpimiä ja helposti kuivatettavia, jos sattuvat kastumaan. Mukavuus päällä ollessaan on tietenkin tärkeää, ja että vaatteet ovat helppoja pukea. Monesti pilkillä ja reissuilla tulee huomaamattakin ahkeroitua ja liikuttua paljon. Joten oikeen hiostavia ei saisi vaatteet olla. Alukerraston ja väliasun merkitys on tässä suuri”. 

Merinovilla on ihan mielettömän hyvä juttu!

Olli hehkuttaa merinovillan hyötyjä: “Merinovilla on ihan mielettömän hyvä juttu! Merinovillavaatteet eivät hiostu, ne ovat todella lämpimät ja erittäin mukavat päällä.”

Metso-merinovillapaita on Ollin mieleen, koska se on myös hyvännäköinen. Muitakin kestosuosikkeja löytyy: “Erittäin paljon tykkään North Outdoorin Arctic 260 välikerroksesta vetoketjupoolopaidalla”.

Pään ja kaulan suojaus on tärkeää pilkkimisessä:  “Juurikin nämä kaksi edellämainittua tuotetta ovat ehdottomasti huipputuotteet pilkkimiseen. Niissä on korkeat kaulukset ja lämpöä riittää. Myöskin pää pitää pysyä lämpimänä, niin Kulo-pipo on kyllä huippu merinopipo siihen hommaan”.

Evästä on hyvä varata reilusti mukaan.

Itse pilkkimiseen tarvitaan varusteita vähän. Olli vinkkaa, että 4-tuumaisella kairalla pääsee hyvin alkuun. “Suosittelisin kuitenkin 6 tuuman kairaa, niin ei jää se mahdollinen isomus sitten saamata liian pienen reijän takia”.

Yhdellä pilkkivavalla ja pikalukolla pärjää hyvin. “Ja rasiaan muutama erilainen pilkki, minkä voi helposti vaihtaa, jos haluaa muunlaista kokeilla. Perus markettien pystypilkit käy monelle kalalle. Itse pilkin paljon jigeillä. Lisäksi sohjokauha, pilkkijakkara ja termospullo, niin niillä jo ilosesti jaksaa jäällä viettää aikaa. Mormyska-vapa on pelastanut monet reissut”, luettelee Olli.

Kaira on tärkeä myös turvallisuuden kannalta.

“Jos jään paksuus arvelluttaa niin kairaan heti rantaan testireijän. Tarvittaessa teen matkalla pilkkipaikalle useammankin. Varsinkin virtaavissa vesissä ja järvien salmissa on syytä olla varovainen. Itse ilmoitan aina jollekin mihin olen menossa, ja koska suunnilleen palaan. Tietävät huolestua, jos ei ala kuulumaan. Naskalit kulkee mukana aina, tulentekovehkeet ja puhelin vedenpitävässä pussissa. Puukko aina mukana, kirves ja köysi, jos liikun kelkalla. Evästä ja juotavaa otan mukaan sen verran, että jos jotakin sattuu, niin niiden puolesta pärjää vaikka seuraavaan päivään”.

Satsaa näihin! Pilkillä laadukas merinovillakerrasto palkitsee. Korkeakauluksinen villapaita suojaa ja antaa hyvin lisälämpöä. Muista myös paksut merinovillasukat ja merinovillapipo sekä tuubihuivi. Merinovillaiset vaatteet ovat mukavan tuntuiset ja hengittävät pilkkihaalarin tai kuoriasun alla. 

#pilkkiminen